Suomessa voimistelu on nykyisin erityisesti naisten ja nuorten tyttöjen laji. Näin ei aina ole ollut. Tällä pitkät satavuotiset perinteet omaavalla naisten lajilla on ollut hieman erilainen syntyhistoria. Alkujaan lajia harrasti Suomessa nimittäin ainoastaan miehet.
Naiset joukkueissa ja yksilöinä
Naiset ovat ottaneet lajin kuitenkin omakseen. Suomessa voimistelu onkin yksi naisten suosituimmista harrastuksista. Tästä kertoo muun muassa seurojen lukuisa määrä. Jopa 381 seuraa kuuluu Suomen voimisteluliittoon, ja näin se on Suomen suurimpia lajiliittoja.
Vuosien myötä voimistelusta on tullut yhä vahvemmin joukkuelaji, jossa kilpaillaan myös kansainvälisistä mitaleista. Voimistelua voi kuitenkin harrastaa myös yksilölajina. Tämän on mahdollistanut etenkin rytmivoimistelu, joka on yksi voimistelun alalaji.
Voimistelulla kokonaisvaltaista kehonhallintaa
Voimistelu on monipuolinen urheilulaji ja kuntoilumuoto, joka kehittää kehon monella alueella. Se parantaa fyysistä voimaa, kohottaa kuntoa sekä lisää notkeutta ja ketteryyttä sekä kehittää koordinaatiokykyä ja tasapainon hallintaa. Ei siis ihme, että niin monet ottavat lajin harrastuksekseen jo nuorena. Voimistelussa on erilaisia liikkeitä, joita harjoitetaan yksilö- ja ryhmäsuorituksina.
Voimistelusta on moneksi
Voit harrastaa voimistelua monella tasolla. Monet aloittavat voimisteluharrastuksen jo pikkulapsena. Suomessa toimii useita kymmeniä voimisteluseuroja eri paikkakunnilla ja nykyisin voimistella voi myös erilaisten hyvinvointikeskusten ja Fitnessiin erikoistuneitten yritysten ohjatuilla ryhmäliikuntatunneilla.
Myös netti tarjoaa hyvät mahdollisuudet harrastaa voimistelua myös kotona, ja erilaisia jumppaohjeita löytyy muun muassa YouTubesta.
Voimistelu jaetaan yleensä alla oleviin alueisiin:
- Kilpa- ja näytösvoimistelu
- Kuntovoimistelu
- Kasvatusopillinen voimistelu
- Lääkintävoimistelu
- Rytminen voimistelu
Voimistelun historia
Alun perin voimistelua alettiin kehittää kasvatuksellisista ja terveyteen liittyvistä syistä. Modernin voimistelun luojana pidetään saksalaista Johann Christoph Friedrich GutsMuthsia, joka on kehittänyt myös nykyaikaisen seiväshypyn.
Suomessa voimistelua on harrastettu 1800-luvun lopulta. Ensimmäinen voimisteluseura perustettiin Helsinkiin vuonna 1875, ja se oli miehille suunnattu Turnföreningen i Helsingfors.
Naisten ei kuitenkaan tarvinnut odottaa omaa seuraansa kuin vuoden, sillä ensimmäinen heille suunnattu voimisteluseura perustettiin vuonna 1876, kun Gymnastikföreningen för Fruntimmer i Helsingfors -seura aloitti toimintansa.
Suomeen rytminen voimistelu tuli aikoinaan Neuvostoliitosta, ja Suomessa ensimmäiset rytmisen voimistelun mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1971.
Tunnetuimpia suomalaisia olympiatason rytmivoimistelijoita ovat: Hanna Laiho (Barcelona 1992), Katri Kalpala (Atlanta 1996), Heini Lautala (Sydney 2000) ja Katja Volkova (Rio 2016).
Myöhemmin naisvoimistelun kehitys on kulkenut yhteiskunnan modernisoitumisen ja naisten tasa-arvoistumisen rinnalla. Näin laji muutenkin alkoi saada yhä enemmän painoa naisten keskuudessa muodostuen nykypäivän suosikkilajiksi naisten keskuudessa.
Perustamisesta lähtien naisvoimistelun suosio onkin vahvistunut koko ajan, ja esimerkiksi 1980-luvulla rikkoutui 100 000 naisvoimistelijan raja.
Voimistelua musiikin rytmissä
Maailman kauneimpana urheilulajina pidetty rytminen voimistelu on kiehtova harrastus, sillä se yhdistää urheiluun taiteellisuuden. Fyysisen kestävyyden ja notkeuden lisäksi laji vaatii voimistelijalta kykyä ilmaista luovasti liikkeiden avulla. Lajia voi harrastaa milloin vain, mutta yleensä nuorimmat aloittavat harrastuksen 5-7-vuoden ikäisinä.
Rytmisessä voimistelussa voimistellaan erilaisten välineiden avulla. Näitä ovat muun muassa vanne, naru, pallo, keilat ja nauha. Rytmistä voimistelua harjoitellaan hyvin monipuolisesti. Fyysisten voimaharjoittelujen ja väline- ja ohjelmaharjoittelujen lisäksi harjoitteluun kuuluu muun muassa klassinen baletti.
Rytminen voimistelu on naisvoimistelusta kehittynyt modernin voimistelun muoto ja nykyisin lajiin kuuluu myös kansainvälisiä kilpailuita. Esimerkiksi olympialaji se on ollut jo vuodesta 1984 lähtien ja kilpailla on voinut sekä yksilö- että ryhmäsarjoissa. Rytminen voimistelu eroaakin muun muassa joukkuevoimistelusta siinä, että lajia voi harrastaa ja kilpailla myös yksin.
Lapset ja voimistelu
Moni tyttö ja jotkut pojatkin aloittavat urheiluharrastuksen voimistelun parissa. Alkuun opetellaan yksinkertaisia liikkeitä leikinomaisin keinoin ja vähitellen ohjaajan tukemana siirrytään monimutkaisempiin ja vaativampiin liikkeisiin. Vähitellen opitaan tekemään spagaatteja, hyppyjä, ristivaakoja ja piruettejakin.
Monet pitävät joukkuevoimistelua hyvänä lajina lapselle, sillä se on hyvin monipuolinen ja monipuolisesti fyysiseen kehoon vaikuttava laji. Ennen harrastuksen aloittamista kannattaa kuitenkin käydä tutustumassa oman paikkakunnan voimisteluseuran toimintaan sekä lajin vaatimuksin ja kustannuksiin. Monet seurat järjestävät muun muassa avoimen ovien päiviä tutustumista varten.
Moniin muihin lajeihin verrattuna voimistelu on suhteellisen edullinen laji, sillä siihen ei tarvita kalliita välineitä ja vaatteiksi kelpaavat alkuun pelkät trikoovaatteet. Lajia on myös helppoa harrastaa pienemmilläkin paikkakunnilla.
Kuitenkin kaikkein tärkeintä lajin harrastuksessa on lapsen oma motivaatio. Lajissa pärjääminen vaatii sitkeää harjoittelua, joka ei pitkälle onnistu, jos kiinnostus on hukassa.
Voimistelun sosiaalinen merkitys
Voimistelun merkitys harrastuksena on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkästään fyysisen kehon kehittämistä tai kilpailua. Kuten monet muutkin urheilulajit, myös voimistelu on hyvä tilaisuus löytää uusia ystäviä ja solmia elinikäisiä ihmissuhteita.
Riippuen ahkeruudesta ja lahjoista jotkut vievät harrastuksensa myöhemmin entistäkin pitemmälle. Taitojen kehittyessä onkin mahdollista siirtyä kilpavoimisteluryhmiin ja lähteä kilpailemaan jopa kansainvälisille areenoille.
Voimistele verkossa
Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä kotoa voimistellakseen. YouTubesta löytyy paljon videoita, joiden avulla pystyt voimistelemaan kotioloissakin.
