Voimistelulla on lajina todella pitkät perinteet Antiikin Kreikan ajoilta. Se oli osa kreikkalaisten sotilaiden koulutusta mutta päättyi roomalaisten vallattua Kreikan. Laji olikin lähes unohduksissa monta vuosisataa.
Antiikin Kreikasta nykyareenoille
Vuosina 1759 – 1839 elänyttä saksalaista Johann Christoph Friedrich GutsMuthsia pidetään nykyaikaisen voimistelun luojana. Ensimmäiset nykyaikaiset Olympialaiset järjestettiin 1896 Ateenassa, Kreikassa. Tuolloin lajeina olivat uinti, pyöräily, voimistelu, miekkailu sekä yleisurheilu. Voimistelu kuuluu kesäolympialaisten ohjelmaan ja naisvoimistelijat mittelivät taitojaan olympialaisissa ensimmäisen kerran vuonna 1928.
Suomalaisten voimistelijoiden kulta-ajat ovat vuodesta 1908 vuoteen 1952. Vuonna 1908 Suomen joukkue saavutti pronssimitalin Lontoon kisoissa, tuolloin mitali tuli joukkuevoimistelussa 26 hengen miehistöllä. Hopeaa voitettiin Tukholman kisoissa vuonna 1912 20 hengen joukkueella. Ensimmäisen henkilökohtaisen olympiamitalin voitti Heikki Savolainen hevosella Amsterdamissa 1928. Tuolloin tuloksena oli pronssimitali.
Berliinin olympialaisissa vuonna 1936 saatiin Suomeen ensimmäinen voimistelun kultamitali, ja sen voitti Ale Saarvala rekillä. Lontoon olympialaisissa vuonna 1948 Suomi oli paras maa voimistelussa ja tuloksena oli yhdeksän mitalia, joista joukkuekultamitalin lisäksi henkilökohtaisia mitaleita kahdeksan. Veikko Huhtanen ja Paavo Aaltonen kaksi kultamitalia kumpikin ja hevoskilpailussa kultamitali jaettiin kolmen suomalaisen kesken. Tapahtuma oli sikäli merkittävä, että koskaan aikaisemmin tai sen jälkeen ole kultamitalia jaettu kolmen saman maalaisen osallistujan kesken. Viimeisin kultamitali voimistelussa on tullut Suomeen 1960 ja viimeisin mitali vuonna 1968.
Telinevoimistelussa ei ole ollut suomalaisia osanottajia 1972 – 2011. Vuonna 2012 naisten telinevoimistelussa Lontoossa oli yksi suomalainen osanottaja, Annika Urvikko. Rion Olympialaisissa oli telinevoimistelijoita Suomesta kaksi kappaletta, Oskar Kirmes ja Ekaterina Volkova.
Rytmisen voimistelun edustajia on Suomesta ollut olympialaisissa vain kolme, vuosina 1992, 1996 ja 2000. Menestys on ollut kovin vaatimatonta.
Maailmankärki
Sen sijaan maailmalla on voimistelijoita, jotka ovat menestyneet olympialaisissa todella upeasti. Kaikkien aikojen eniten mitaleja voittaneessa kolmikossa on peräti kaksi voimistelijaa. Michael Phelps johtaa ylivoimaisesti mitalisarjaa, ja hän on saavuttanut yhteensä 28 mitalia olympialaisissa. Niistä 23 on ollut kultaa, 3 hopeaa ja kaksi pronssia. Hän on saavuttanut mitalinsa vuosina 2004 – 2016.
Vuosina 1956 – 1964 silloista Neuvostoliittoa edustanut voimistelija Larisa Latynina on urheilija, joka on saavuttanut toiseksi eniten mitaleita olympialaisissa. Hän saavutti 9 kultaa, 5 hopeaa ja 4 pronssia, eli yhteensä 18 mitalia. Kolmantena listalta löytyy niin ikään Neuvostoliittoa vuosina 1972 – 1980 edustanut voimistelija Nikolai Andrianov. Hänen saldonsa oli 7 kultaa, 5 hopeaa ja 3 pronssista mitalia. Listalla kahdeksantena on muuan suomalaisurheilija nimeltään Paavo Nurmi, joka urallaan palkittiin 9. kultamitalilla ja kolmella pronssilla vuosien 1920 – 1928 olympialaisissa. Yhdentoista parhaiten menestyneen olympiaurheilijoiden joukossa on peräti viisi voimistelijaa, joista kolme Neuvostoliitosta ja kaksi Japanista.
Rion olympialaisissa vuonna 2016 voimistelussa jaettiin mitaleja osallistujille seuraavasti: Menestyksekkäin joukkue oli USA, joka nappasi peräti 12 mitalia. Niistä 4 oli kultaisia, 6 hopeaa ja 2 pronssia. Toisena tuli Venäjä, joka saalisti yhteensä 11 mitalia, joista 3 kultaa, 5 hopeaa ja 3 pronssia.
Kolmantena ja neljäntenä joukkueina olivat Iso-Britannia ja Japani. Nousussa on Kiina, joka vielä tässä vaiheessa sai tyytyä kolmanteentoista sijaan mitalitaulukossa viidellä mtalillaan.
Mainittakoon, että Suomalainen Ekaterina Volkova 21. sijalla neliottelussa. Vuonna 2016 hän myös ilmoitti lopettavansa kilpauransa kuvaten suomalaisia harjoitusolosuhteita haastaviksi.
Hypyt, nojapuut, puomi sekä permanto
Telinevoimistelu on FIG:n (Federation Internationale de Gymnastique) eli Kansainvälisen Voimisteluliiton virallinen kilpailulaji ja siten myös olympialaji. Naiset kilpailevat neljällä eri telineellä jotka ovat kansainvälisen suoritusjärjestyksen mukaiset hypyt, nojapuut, puomi sekä permanto. Näissä on erilliset kilpailut joka telineen voitosta, kaikkien neljän telineen eli neliottelun voitosta ja joukkuekilpailu.
- Hypyissä vaaditaan suoritus, jonka vaikeusaste on korkea mutta suoritus tulee olla puhdas. Hypyt on jaettu neljään ryhmään.
- Naiset käyttävät nojapuita, joissa nojapuut sijaitsevat eri tasoissa toisiinsa nähden. Nojapuilla tehdään liikesarjoja, joita leimaa omaperäisyys ja monipuolisuus.
- Puomi telineenä vaatii keskittymistä, notkeutta ja tasapainoa. Puomilla tehtävät liikesarjat ovat akrobaattisia ja voimistelullisia, kuten erilaisia piruetteja ja hyppyjä sekä tasapainoilua. Liikkeiden tulee sitoutua yhtenäisiksi ja koko puomin matkaa on käytettävä hyväksi esityksessä.
- Permannolla suoritetaan liikesarja musiikin säestyksellä. Sarjan ajallinen ihannepituus on noin yksi minuutti. Kilpailija suorittaa akrobaattisia volttisarjoja yhdistäen ne tanssilliseen liikkeeseen sekä hyppyihin ja piruetteihin. Permannon sivut ovat 12 metriä pitkät ja koko aluetta tulee käyttää hyväkseen liikesarjojen suorittamisessa. Alueen yli ei saa mennä.
Miesten kilpailu eroaa naisten sarjasta
Miehet kilpailevat kuudella telineellä. Permannolla he suorittavat liikesarjan, naisista poiketen ilman musiikin säestystä. Tarkoituksena on suorittaa rytmisesti harmonisia liikesarjoja jotka rakentuvat akrobaattisista ja voimistelullisista osista.
Hevonen on teline, joka vaatii hartioiden ja käsivarsien voimakestävyyttä sekä lantion liikkuvuutta. Hevosella suoritettavaan liikesarjaan sisältyy erilaisia mylly- ja heiluri- sekä helikopteriliikkeitä ja pihtejä. Liike ei saa pysähtyä. Renkaat telineenä vaativat ylävartalon sekä erityisesti hartioiden ja käsivarsien voimaa.
Hyppy-osuus on samanlainen kuin naisilla, hyppyteline on toki hieman korkeampi. Nojapuut ovat miehillä keskenään samassa tasossa. Niillä suoritetaan erilaisia heilahdus ja lentoliikkeitä sekä käsinseisontaa. Rekki on teline, jossa vaaditaan rohkeutta, rytmikykyä ja liiketajua.
