Suomen Voimisteluliiton tulevaisuusstrategia perustuu kolmen tärkeän asian ympärille. Ne ovat Olosuhteet, Osaaminen ja Ilmiö. Heidän visionsa mukaan voimistelu on innostava ja suosittu liikuntaharrastuksen muoto ja se onkin haluttu urheilulaji.
Liitto tarjoaa tukeaan liikuntamuotoon, joka on monipuolista ja hyvinvointia tukevaa, sekä tarjoaa iloa ja onnistumisen mahdollisuuksia kaikille. Se toimii koordinaattorina ja auttaa toimintatavoissa, jotka mahdollistavat voimisteluliikunnan menestyksekkään kehityksen myös jatkossa.
Olosuhteet
Liiton päämääränä on edistää seurojen toimintaolosuhteita tarjoamalla asiantuntijapalveluita, koulutusta ja toimintamalleja aina huippu-urheilu tasolle asti. Maalina on taata seurojen ja urheilijoiden tyytyväisyys olosuhteisiin. Tähän pyritään muun muassa rakentamalla vähintään parille kymmenelle paikkakunnalle verkosto, jonka tarkoituksena on parantaa voimistelun olosuhteita. Parannetaan myös huippu-urheilun olosuhteita kehittämällä päivittäisiä harjoitusolosuhteita viidessä kaupungissa.
Osaaminen
Liitto kannustaa jokaista jakamaan osaamisensa muiden kanssa, koska tietoa jakamalla, koulutusta lisäämällä ja yhteistyöllä voidaan lisätä laatua ja sitä kautta kilpailukykyä. Tämä tuo hyvän ja laadukkaan harrastusmahdollisuuden edullisesti kaikkien ulottuville. Lisätään myös voimistelun kilpailukykyä toteuttamalla voimistelua tukevia toimintamalleja ja tuotteita. Liiton toimintaa kehitetään voimistelijalähtöisesti ja siirrytään digiaikaan.
Ilmiö
Tarkoituksena on tuoda esille paitsi voimistelun monipuolisuutta myös sen lukuisia harrastusmahdollisuuksia. Tällä tavoin on mahdollista saada enemmän harrastajia lajin pariin. Tavoitteena on saada julkisuutta erilaisille voimistelutapahtumille ja tehdä alan uusia ilmiöitä ja trendejä tutuksi kaikille. Myös voimistelun jalkauttaminen kouluihin kuuluu voimistelun profiilin nostamiseen perusliikuntamuotona. Kehitetään erilaisia elämyksellisiä voimistelutapahtumia ja parannetaan markkinointia sekä viestintää. Tämä auttaa rakentamaan voimistelun brändiä.
Lisärahoituksen avulla on tarkoitus parantaa lasten ja nuorten toimintaa vuonna 2017. Liitto tukee seurojen markkinointia, viestintää ja yhteistyötä kuntien kanssa. Se kehittää myös Voimistelukoulutoimintaa ja tukee erilaisten kokeilevien työpajojen toimintaa seurojen puitteissa. Myös aikuisliikuntaan panostetaan luomalla selkeät mallit sitä tukemaan.
Voimisteluliitto on yksi suurimmista lajiliitoista. Se järjestää liiton kevätkokouksen Turussa ja syyskokouksen Helsingissä. Toimintamenoja on talousarvion mukaan vuodelle 5,8 miljoonaa euroa. Sillä on 374 jäsenseuraa, joissa on yhteensä 123 000 jäsentä.
Voimisteluliitolla on myös kattava koulutusohjelma lajivalmennuksessa.
Muutama sana koululiikunnasta
Liikunnan opetuksen päämääriä kouluissa ovat muun muassa myönteinen vaikuttaminen oppilaiden toimintakykyyn ja ohjata oppilaita ymmärtämään liikunnan terveyttä edistävä merkitys tarjoamalla tietoa ja taitoa liikunnallisen terveyttä edistävän elämäntavan muodostamisen pohjaksi. Voimistelun ollessa monipuolinen urheilulaji, se tarjoaa kouluissa istumisesta johtuvien lannerangan kipujen ja ryhtivirheiden korjaamiseen erinomaiset välineet. Voimistelu muovaa perusmotoriikkaa ja opettaa oman kehon ja sen liikkeiden tuntemista. Voimistelu kehittää myös oppilaiden itsetuntoa ja lihaskuntoa.
Liikunnan opettajia on Suomessa koulutettu vuodesta 1834 lähtien ja vuonna 1843 voimistelu otettiin suomalaisten oppikoulujen opetussuunnitelmiin tukemaan henkisen kasvamisen lisäksi fyysistä kasvamista. Kuten tunnettua, voimistelu kehittää kestävyyttä ja voimaa, tasapainoa ja koordinaatiokykyä sekä ketteryyttä ja se on myös hyvä perusta muiden urheilulajien harrastamiseen.
Suomen Voimisteluliitto on aloittanut yhteistyön koulujen kanssa vuonna 2017 tavoitteena lisätä liikunnan määrää kouluissa implementoimalla erilaisia liikuntaa lisääviä toimintamalleja paitsi kouluihin myös päiväkoteihin.
Uusia lajeja liikuntatunneille
Tässä yhteydessä esitellään myös uusia ja trendikkäitä voimistelulajeja kuten Rope Skipping ja Freegym. Rope Skipping on eräänlainen naruhyppelyn muoto, jossa hyppynaruilla hypellen suoritetaan erilaisia vaativia liikkeitä ja temppuja. Se on maailmalla hyvin suosittu laji. Freegym taas on laji, jossa yhdistellään voimistelua, voimaharjoittelua, parkouria ja voltteja.
Tämän toiminnan taustalla on lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden väheneminen. Koululiikuntaa tehostaa myös Suomen hallituksen kärkihankkeisiin lukeutuva Liikkuva Koulu – Skolan I Rörelse -hanke. Tavoitteena on tehdä koulupäivistä aktiivisempia ja viihtyisämpiä liikuntaa lisäämällä. Tämän voi jokainen koulu toteuttaa haluamallaan tavalla.
Vuonna 2016 voimaan astunut koulujen uusi opetussuunnitelma sai aikaan suuria muutoksia liikuntatunneille. Cooperin testi sekä muut fyysiset testit eivät enää saa toimia perustana oppilaan arvosanalle liikunnassa. Uusi opetussuunnitelma korostaa liikunnallisen elämäntavan opettamista koko loppuelämän ajaksi, taitoja työskennellä ryhmissä ja parhaansa yrittämistä. Tarkoituksena on myös, että nuori oppisi itse arvioimaan fyysisiä valmiuksiaan ja myöskin kehittämään niitä. Ihan ilman testejä ei tulevaisuudessakaan selvitä vaan käyttöön on otettu Move -mittausmenetelmä.
Opetussuunnitelma ja sen haasteet
Uusi opetussuunnitelma korostaa liikunnan kokonaisvaltaista vaikutusta – ei vain fysiikkaan, vaan myös ihmismieleen. Onnistumiset ja muut positiiviset kokemukset liikunnassa vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiin. Nämä kokemukset parantavat lasten minäkuvaa ja luottamusta itseensä. Negatiivisia tilanteita ja epäonnistumisia tulisi yrittää välttää liikuntatilanteissa. Koulujen liikunnan opetuksella on tärkeä rooli lasten ja nuorten kehityksessä, koska koulu on ainoa organisaatio, joka tavoittaa kaikkien ikäluokkien lapsista suurimman osan.
Koululiikunnan ongelmana on, kuinka saada lapset liikkumaan myös vapaa-aikana. Siihen voidaan pyrkiä vahvistamalla toimintakykyä monipuolisesti, tukien sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista toimintakykyä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edesauttaa luomaan pohjaa myös vapaa-aikana tapahtuvaan liikuntaan. Liikunnalla, ja siten myös voimistelulla, on erittäin monipuolinen kasvatusluonne. Että siitä saataisiin muodostumaan oppilaalle elämäntapa, vaatii huomioimaan sen, mitä tapahtuu pään sisällä. Se, mitä pään sisällä tapahtuu, on yhtä tärkeää kuin se, mitä lihaksissa tapahtuu.
